12/07/2014

THE RETURN/WHEN I GROW UP

Bloggerin mukaan mun edellinen postaus oli elokuussa. Aika vaan menee eteenpäin ilman, että ees huomaan. Naureskelin vähäsen kun katoin mun viimesintä postausta missä sanoin, että kerron mun Tokion matkasta yksityiskohtaisemmin vähän myöhemmin. Myöhemmin tosiaan :D Tällä kertaa en halua kuitenkaan lähteä puimaan mun kolmen viikon seikkailuja maailman toisella puolella, vaan haluan pohdiksella asiaa, joka on ollut nyt vähän enemmän mielessä. (Kuvissa nyt vähän kaikkea mitä toivon tekeväni tulevaisuudessa :D, from weheartit)
Oon pohtinu paljon tässä, että mitä teen oikeen tulevaisuudessa. Tiedän, että oon vasta kakkosella, eikä kauheen moni tiedä vielä tässä vaiheessa mitä tehdä lukion jälkeen. Mä oon kuitenkin sen verran kärsimätön ja suunnitelmallinen ihminen, että haluun suunnitella kaiken jo hyvissä ajoin. (Olin varmaan jo pakannu mun matkalaukun kielimatkaa varten kaks kuukautta ennen itse matkaa) Alun perin oli menossa oikikseen. Höpötin ja höpötin asiasta jatkumatta porukoiden kyllästymispisteeseen asti. Aloin kuiteskin miettimään asiaa tarkemmin. Juristin työ kuulostaa mulle sopivalta ja on vielä tarpeeks vaativaa pitämään mun mielenkiinnon yllä. Ainoa ongelma on, että oon tosi mukavuudenhaluinen ihminen, eikä ajatus 12h työpäivistä ja viikonlopputöistä kuulosta mun korviin mitenkään mahtavalta, vaikka työ itsessään olisi kuinka kiinnostavaa. Mä nautin pitkistä lomista, runsaasta vapaa-ajasta ja siitä, että viikonloppusin saan nukkua yhteen iltapäivällä. Pitkän pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, ettei oikis ehkä olekkaan se juttu mulle. 
Olin puhunut niin pitkään oikikseen menosta, että kun päätinkin olla menemättä, mulle iski kunnon kriisi. Yhtäkkiä mun tulevaisuudensuunnitelmat ei ollukkaan selvillä. Lähin sitten siitä pohtimaan, että mikä mua oikeesti kiinnostaa. Vastausta ei tarvinnu kauan hakea; historia. Hissa on aina ollut se ainoa aine, jonka lukeminen ei oikeestaan tunnu lukemiselta. Niinpä ainakin näillä näkymin olen lähdössä lukemaan historiaa lukion jälkeen. Kyllä mä sain sitäkin pitkään pohtia, koska huolestutti toi työllistyminen. Tästä päästäänkin mun seuraavaan ongelmaan. (Kyllä, nyt on kyseessä kilometripostaus)
Oon aina halunnut "nähdä maailmaa" ja opiskella ulkomailla, mutta sillon kun mun suunnitelmissa oli oikis, tiesin ettei ulkomailla opiskelu ollut edes mahdollisuus. Kaikkien maiden eri lait on niin erilaisia, etten voinut lähteä Suomen ulkopuolelle, jos joskus haluasin harjoittaa lakia Suomessa. Mutta nyt, kun suunnitelmissa olisi lähteä lukemaan hissaa, mulla on mahdollisuus lähteä ulkomaille. Pohdin pitkään (ja pohdin edelleen), että jäisinkö Suomeen opiskelemaan ja menisin sitten hetkeksi vaihtoon vai hakisinko suoraan ulkomaille opiskelemaan. Tällä hetkellä oon kallistunu vähän enemmän ton suoraan ulkomaille haun puolelle.
aina voi toivoa :D
Oon katellu nyt jonkun verran (eli paljon) yliopistoja Englannissa. Löysin jo yhden mieluisan, mutta sinne tarvittais semmonen E:n keskiarvo. Toi asettaa kyllä aikamoiset paineet, mutta oon kyllä ollut ihan hyvä koulussa ja vetelen nyt semmosella 8,65 keskiarvolla ja oon kirjottamassa juuri niitä aineita, missä oon aina ollut hyvä. En kuitenkaan oo mitenkää itsevarmalla linjalla, enkä todellakaan väitä, että saisin vedettyä E:n keskiarvon. Täytyy vaan toivoa parasta, ja petrata ylppäreissä. (Jotka alkaakin mulla jo tälleen kakkosen keväällä pitkän enkun kirjottamisella. Ääk!)
(ekana tavoitteena on kyllä ensin valmistua lukiosta ja päästä yliopistoon)

No comments:

Post a Comment

kommentoikaa nätisti ♥